(ja omistajan huono hermorakenne: osa 2) Taitaa olla meidän naapurin tyttösellä ne parhaat päivät menossa, ainakin R:n mielestä. Vinkuminen ei ole enää pelkkää vinkumista, vaan tuskailua ja jopa huutoa. Lisäksi havaittavissa levottomuutta, herkkyyttä, keskittymiskyvyn puutetta, hajamielisyyttä ja Syviä Huokauksia.

Tämä on taas niitä hetkiä, jolloin olisin valmis ompelemaan musta-ruskeaa taljaa olohuoneen lattialle tai kokkaamaan paistia tuoreesta hovawartin lihasta...