Viikonloppu vietettiin peko-paikalliskoulutuksessa. Pääkouluttajina toimivat Mirja ja Jukka Konnu. Lauantaina perehdyttiin jälkihommiin pellolla ja metsässä. Meillä kävikin hyvä tuuri, sillä päästiin sekä aamu- että iltapäiväksi peltojälkiryhmään. Uusi tuttavuutemme (=pelto) todettiin hyväksi Rockylle, joka nostaa herkästi nokkansa ja suunnistaa kreppien mukaan. Pellolla joutuikin oikeasti töihin, kun ei apua mistään herunut.

(Kuvat E. Rytkönen)

Valmistautuminen; valjaat päälle, liina kiinni ja hanskat käteen.

Jälki!

Siellä sitä hurruutellaan :)

Sunnuntai vietettiin pelastusopiston harjoitusalueella. Tehtävänä oli kiertää ryhmissä kolme eri pistettä: esineruutu, kauko-ohjaus ja ketteryys. Esineruutu jäi vasta suunnitteluasteelle, sillä Rocky veti kouluttajan sanattomaksi rautaisilla hermoillaan - kouluttaja yritti saada Rockya leikkimään, mutta R ei hätkähtänyt, vaikka narupalloa heiluteltiin ihan naaman edessä. Tällaista koiraa kouluttaja ei ollut koskaan nähnyt, mutta nyt näki. Täytyy siis opetella leikkimistä ja esineiden ottamista ja pitämistä.

(Kuvat T. Rissanen)

Esineruutua yrittämässä ja suunnittelemassa.

Kontaktissa (ainakin silloin, kun ohjaajalla on käsi taskussa).

Kauko-ohjausta aloiteltiin lähettämällä koira paalulle, jossa namit palkkana.

Sitten pompittiin pöydille ja rauhoituttiin.

Ketteryystelineet meni vauhdikkaasti ja melko sujuvasti, onhan niitä harjoiteltukin.

Epämiellyttävä rämisevä alustakaan ei paljon hetkauta, siellä on talsittu monesti.

Viikonlopun saldo: uusia vinkkejä ja pekotuttavuuksia sekä tyytyväisen uupunut koirakko :)